maanantai 31. tammikuuta 2011

Keittiön tuoleihin päälliset


Lauantaina saapui odotettu paketti Suomesta ja heti laitoin ompelukoneen hurraamaan :) Kangas oli odotettuakin parempi ja käy tosi hyvin uusien verhojen kanssa. Kangasta vielä jäikin, joten varmaan teen niistä tyynynpäällisiä olohuoneeseen. Muutakin mukavaa oli viikonloppuna, kaikesta kuvia alla:



Kangas käy aivan loistavasti meille!




Ihania kuvioita...



Täydelliset värit...





Kangasta läheltä, tosi paksua ja kestävän oloista...




















Muuten kiinnitin kankaan kokonaan tuoliin, paitsi selkänojan jätin pidemmäksi vapaaksi. Minusta näyttävät siltä, kuin olisivat aina olleet tuossa :) Sumuttelin vielä päälle kangassuojan, että ei heti likaannu.



Ja tässä kuvia sunnuntaiaamun brunssista, jonka mies meille valmisti. Oli aivan ihana vain istuskella perheenä monta tuntia ja nauttia herkuista!




Tuoreita hedelmiä...




englantilaisia hilloja...





Juustoja, suolakeksejä, paahtoleipää...




Pojan erikoisuus oli paahtoleipää viinirypäleillä :D Hän söi kaiken :)


Pidä musta kiinni: minun ja tyttäreni kädet ilta-auringossa :)




Sitten vähän olkkarikuvia. Oli pakko kuvailla, kun aurinko paistoi niin kauniisti!














Mieskin pääsi kuvaan peilin kautta, hih!




Olen pohtinut, josko raskisin polttaa näitä Ralp Laurenin kynttilöitä, joita mies toi minulle amerikasta. En ehkä raski :)













Enää reilu viikko ja pääsen nauttimaan auringosta joka päivä ulos, ilman kipsiä! 

Suojelusta viikkoonne!


perjantai 28. tammikuuta 2011

Kirjoituspöytä pojalle

Nyt näyttää pahasti siltä, että meidän vanha sohva on menossa kaupaksi, joten olen katsellut pojalle kirjoituspöytää ja löysin sopivan Maisons du Monde -verkkokaupasta. Siellä on vaikka ja mitä ihanaa! Sitten, kun sohva on lähtenyt tilaan alla olevan pöydän ja samalla ajattelin tilata alla olevan tuolin hupun, joka toivottavasti sopii meidän vanhaan tuoliin. Mitäs pidätte pöydästä?





Pöydässä on laatikoita, joihin saa kirjoitusvälineitä ja muuta tarpeellista.

 

Kauniit tekstit sivuilla.



Ja tällaisen tuolin olin ajatellut kaveriksi. Ihanat värit... Kuvat: Maisons du Monde.



Kävely sujuu jo ihan hyvin kipsin kanssa, keppejä en ole enää tarvinnut. Myös jumppailut jalkaan ovat auttaneet, tällä hetkellä nilkka taipuu jo aika hyvin :) Pari päivää kyllä mietin, että miksi ihmeessä tällainen huono vuoden aloitus tuli meille ja sitten tartuin Anne Graham Lotzin kirjaan Vain yksin Jeesus. Olen lukenut kirjan kerran aikaisemmin ja aukaisin sen keskeltä ja sieltä sanat suorastaan syöksyivät silmiini:" Myrskyn keskellä olen levittänyt uskonsiipeni "Tuuleen", luottanut vain yksin Jeesukseen ja kokenut hiljaisia, arkipäiväisiä ihmeitä. -- Tuulten mukana liitely on ollut löytöretki, jonka aikana olen tajunnut, kuinka uskollinen Hän voi olla. "

Todellakin, elämässä tulee tällaisia myrskyjä vastaan. Jeesus ei ole luvannut, että uskoville ei tapahtuisi pahoja asioita, Hän on luvannut kulkea niiden läpi meidän kanssamme. Tähän voin minäkin luottaa: Jeesus kulkee kanssani läpi tämän jalan kuntoutuksen! Kukaan meistä ei kolhuitta elämästä selviä, mutta miten otamme ne vastaan? 



Lämpöä päiväänne!


keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Kuulumisia

Tänään on ensimmäinen päivä, kun saan astua jalalla kipsin kanssa koko painolla. Astuminen ei satu, mutta kun kengän liikerata vapautettiin tänään, ni voi tuska! Nilkka pääsee siis vapaasti taipumaan eteen- ja taaksepäin. Jokainen voi kuvitella tilanteen siten, että miettii, miten joskus nukkuu samassa asenossa pitkään vaikka käden päällä, niin sitten kun koettaa suoristaa kättä niin sattuu. Minun nilkkani on ollut paikoillaan kuukauden, lukuun ottamatta edellisen kahden viikon kymmenen asteen liikkumavaraa. Kyllä kai se pikku hiljaa helpottaa, kun sinnikkäästi vaan jalkaa käyttää. 

Toissapäivänä alko oikeasti jo tämä talo kaatua siivon puolesta päälle, jotan siivosin ja siivosin. Neljä tuntia pompin yhdellä jalalla ja puhdasta tuli. Olohuoneen ruokailuryhmään laitoin valkoisen pöytäliinan, lastenhuoneen järjestelin kokonaan mm. puput tulivat nyt lasten sängyille. 

Meidän perhe on kyllä joutunut koville heti tähän vuoden alkuun. Ei siinä vielä mitään, että minä katkaisin jalkani, vaan miehellä nousi ennätyskuume tässä pari iltaa sitten. Hän vain paleli ja paleli vaikka kuinka koitti lääkettä ottaa. Illalla kuumetta oli 40.8 astetta ja lääkäri tuli käymään kotona. Korvatulehdus oli äitynyt tosi pahaksi. Että se niistä homeopaattisista vaihtoehtohoidoista! En oo ikinä sellaseen uskonu enkä usko tästä eteenpäinkään. Jos bakteeri alkaa jyllämään, niin kyllä sitä antibiootit tarvii ja sitä mieltä oli lääkärikin, kun riensi kotiin tuomaan lääkkeet :)



Olkkaria nyt.







Pupu pääsi vuorostaan pojan sängylle.









Tyttö nukkui päikkärit toppaliivi päällä :D









Pojan aarteita: Pariisista ostettu lentokone, joululahjaksi saatu merirosvolaiva...





Kummitädiltä saatu krokotiili, synttärilahjaksi saatu karttapallo ja iso dinosauruskokoelma :)




Meidän molempien lasten suosikkilelu oli pienenä Brion palikkalaatikko. Poika sai sen 1-vuotis synttärilahjaksi ja on ollut kovassa käytössä. Nyt sillä ei enää kukaan leiki, mutta annan sen olla muistona. Suosittelen Brion tuotteita muutenkin! Vaikka ovat vähän kalliimpia niin kestävät vaikka ja mitä! :)

Meillä on muuten taas talvi. Lunta satanut vaikka kuinka paljon ja lisää tulee. Kesä ois nyt kiva.


Aurinkoa viikkoonne!


sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Tyynyjä

Taas alkaa viikonloppu lähenemään loppuaan. Onneksi voi sanoa saaneensa jotain aikaiseksi :) Eilen hurruutin melkein koko päivän ompelukoneella ja sain valmiiksi neljä tyynypäällistä sohvalle sekä keittiöön verhot. Baarituolien kangas ei ole vielä tullut, mutta toivottavasti saan sen ensi viikolla. En ehkä täysin tyytyväinen ole keittiön verhokankaaseen. Sen piti olla hopeanharmaa, kuten olohuoneenkin verhot, mutta näyttää vähän sinertävältä. Sen siitä saa, kun tilaa netistä... Eikä muuten ollu eka kerta kun kankaan väri ei ole se, mitä nettikaupassa lukee. Ei pittäis tilata sikaa säkissä!

Tänään kävin ulkona "lenkillä" sauvojen kanssa. Hurjat 300 metriä painelin menemään ja olin aivan puhki. Kädet saa kyllä melkoista reeniä :) Pieni matka, mutta iso apu mieleen! Muuten jalka on aika hyvä, ensi viikolla saan jo astua sillä kipsin kanssa ja siitä enää kaksi viikkoa, kun saan ottaa sen pois! Meillä on muuten sairasteltu tässä viikonloppuna. Mun kipsin lisäksi mies sai korvatulehduksen, poika oksennustaudin ja tytöllä on tuo krooninen puheliripuli :D Onneksi miesväki alkaa jo olemaan terveitä, että pääsee poika huomenna tarhaan!






Tein kaksi tyynyä beigestä kankaasta, johon ompelin harsorusetin, jonka keskelle tein hakaneulasta korun. Munhan siis piti ostaa kaks rintakorua, mutta eihän se mies osannu niitä etsiä, vaikka kuvankin näytin... Kelpaa se noinkin nyt vähän aikaa.





Kaksi tyynynpäällistä ompelin hieman eri sävyisestä satiinikankaasta, jotka ovat noiden koristeellisten tyynyjen takana.













Värit sointuvat hyvin sohvaan.












Olen tyytyväinen päällisiin!






Keittiön verhot näyttävät vähän sinertäviltä ikkunassa, mutta annan nyt toistaiseksi olla niiden tuossa. Katson sitten, miten käyvät baarituolien päällyskankaan kanssa.





Viikolla kävi ystäväni kylässä ja toi minulle aivan ihastuttavia kukkasia! Thank you my Dear friend! :)





Ja sain Suomesta ihanilta ystäviltäni tällaisen kannustavan kortin. Tietysti itkeä tihrustin, kun sain sen :) Kiitos!



Mukavaa alkavaa viikkoa!


perjantai 21. tammikuuta 2011

Arkea ja tunnustus

Tänään saatte kurkistaa meidän arkeen. Miehellä oli eilen tapaaminen aamusta ja lapset oli sitten kotona kanssani. Kuvailin lapsia normaaleissa askareissa ja siitä teille kuvia nyt. Sain myös tunnustuksen Kirsikalta My White Dreams -blogista, kiitos siitä! Se on sitten tuolla lopussa viimeisenä mutta ei vähäisimpänä :)



Aamupalalla poika luki aku ankkoja, joita veljeni lähettää meille. Eilen oli poikkeuksellinen aamu, sillä annoin lapsille Brezeleitä aamupalaksi. Yleensä meillä aina syödään aamulla puuro, mutta ajattelin, että kun ollaan vapaalla, niin voihan sitä joskus jotain muutakin syödä :) Brezelit ovat suolarinkilöitä, joita Saksassa on joka paikassa ja tuntuu olevan lasten suosikkeja perheessä kuin perheessä.








Brezelin päällä on suolaa, jonka itse aina rapsuttelen pois. Yleensä kyllä poikakin, mutta eilen näkyi menevän neki kurkusta alas :)




Tytöllä oli känkkäränkkäaamu. Huoh, näitähän riittää! Mikään ei silloin kelpaa, mehu on väärää, Brezeli oli vääränlainen ja paikkakaan ei kelvannnu... Kuulostaako tutulta?




Poika on käynyt miehen kanssa pelaamassa nyt jalkapalloa ja yks ilta huomattiin, että vanhat jalkapallokengät on rikki. Niissä oli sormenpään kokoisia reikiä varpaiden kohdalla. Onneksi Puman kaupassa oli ale ja uudet jalkapallo kengät saapuivat eilen.





Voi tätä pojan riemua, kun näki uudet kengät! Niitähän kokeiltiin sitten heti sisällä...




Enää pitäis jostain löytää tarpeeksi pieniä jalkapallosukkia...


Ja sitten tähän tunnustukseen:

Tämän tunnustuksen asiaan kuuluu kertoa itsestään 7 tosiasiaa. Lisäksi tunnustus tulee antaa 15 blogille eteenpäin ja käydä heille ilmoittamassa asiasta.

Mitähän faktoja haluaisin itsestäni jakaa...

1. Täytän tänä vuonna pyöreitä vuosia, iik.
2. Olen alkanut haaveilemaan toisesta puolimaratonista.
3. Aion alkaa opiskelemaan jälleen uutta alaa :)
4. Olen saanut viime vuoden aikana tutustua uusiin ihaniin ihmisiin.
5. Välillä minua maailman meno hirvittää ja silloin olen kiitollinen, että olen saanut ihanan (lähes täydellisen, elkää kertoko sille) miehen ja upeat lapset
6. Miehen kanssa keskustelemme kaikesta ja teemme asioita perheenä, siitä syntyy arjen onnellisuus. 
7. Olen huomannut, että vaikka elämä välillä potkii päähän rankastikin, niin kaikesta voi selvitä. Murehtiminen ei auta mitään, siksi olen antanut asiani ja elämäni korkeimman haltuun.







Blogit ovat satunnaisessa järjestyksessä, kaikki tosi upeita ja käyn seuraamassa jokaista aina kun ehdin.


Iloista päivää ja mukavaa viikonloppua!